Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Mitä tänään lupaisin?

Lisätty 31.12.2016

Vuoden vaihde on kenties parasta aikaa pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on meille tärkeää ja arvokasta. Lehdissä vilisee ohjeita parempaan vuoden aloitukseen, uuden vuoden ja uuden minän rakentamiseen. Ehkä lupaamme asioita itsellemme ja toisillemme – tai ehkä olemme tällä kertaa luvanneet olla lupaamatta mitään. Tällaiset pohdinnat ovat toki tärkeitä ja arvokkaita, valitettavan usein lupauksista tekoihin on kuitenkin pitkä matka. Olen itsekin luvannut vuosien varrella itselleni ja toisille kaikenlaista. Liikkua enemmän, meditoida päivittäin, syödä säännöllisemmin, pitää enemmän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin… Lista on loputon. Vaikka hyvät aikeet ja konkreettiset tavoitteet lisäävät tutkitustikin todennäköisyyttä toimia niiden mukaisesti, unohdamme usein, ettemme ole niin rationaalisia ja tietoisia toimijoita kuin kuvittelemme olevamme. 

Hyvistä aikeista ei ole kilpailemaan totunnaisen, automatisoituneen toiminnan kanssa. Tällainen toiminta sujuu kuin itsestään, vaatimatta sen suurempia ponnisteluja ja on varsin palkitsevaa lyhyellä tähtäimellä. Ja uskokaa tai älkää, me ihmiset, kuten muutkin eläimet olemme varsin persoja välittömille palkinnoille pitkän tähtäimen palkintojen ja hyvien seurausten sijasta. Tämän vuoksi sohva on monesti suurempi houkutin kuin lenkkipolku ja murehtiminen palkitsevampi tapa ratkaista mieltä painavia asioita kuin toimivampiin ongelmanratkaisukeinoihin tarttuminen – epävarmuuden sietämisestä puhumattakaan.


Jos tänä uutena vuotena teet lupauksia, asetat tavoitteita tai pohdit sinulle tärkeitä arvoja, toivon sinun muistavan, ettei niitä kohti kulkeminen suinkaan aina ole mukavaa saati helppoa. Kohtaat takuuvarmasti ahdistusta, huolta, pelkoa, halua juosta karkuun ja vaihtaa suuntaa. Näiden äärellä on varsin ymmärrettävää palata tuttuihin ja turvallisiin tottumuksiin – valita toimia tavoilla, jotka tekevät olosta ja elosta parempaa ja mukavampaa välittömästi. On mukavampaa syödä juuri nyt yksi vaahtokarkki kuin kaksi pidemmän ajan kuluttua (jos et muuten ole törmännyt vaahtokarkkikokeeseen, niin käy ihmeessä katsomassa se täällä).


Toivon sinun siis muistavan, että epämukavat tunteet ja ajatukset kuuluvat asiaan – uutta ja parempaa kohti kulkiessa ei kannata juosta niitä karkuun. Kun olemme tietoisia ja pysähdymme toimimaan tietoisesti tottumusten ohjaaman toiminnan sijasta, voimme valita lyhyen tähtäimen seurausten (hetkellinen helpotus) ja pidemmän tähtäimen seurausten (se kuuluisa aarre sateenkaaren päässä :D) välillä.

 

 

Vuodelle 2017 toivon sinulle, minulle ja meille kaikille kärsivällisyyttä ja omistautumista kulkea aarteitamme kohti ja kykyä hyväksyen ja myötätuntoisesti ylittää esteet matkalla!